TULEVAISUUS Archive

Tekoäly, robotit ja työpaikat – mitä meille jää?

Keskustelu jatkuu ja kiihtyy siitä, miten työpaikoille käy kun tekoäly ja robotit valtaavat yhä uusia alueita, sellaisiakin joiden vielä hiljan ajateltiin olevan suojassa tältä murrokselta. Keskustelu on välttämätöntä, kyse on suurista asioista koko inhimillisen kulttuurin kannalta. Keskusteluissa kuitenkin nousee jatkuvasti esille näkökulma joka mielestäni on harhaanjohtava.

Kaikessa tekoälykeskustelussa verrataan jatkuvasti tekoälyä ihmisälyyn ja robotteja ihmisiin. Aina astuu kuvaan mahdollisimman paljon ihmisen näköiseksi tehty kone jolla on ihmisaivoja muistuttavat sähköaivot. Kehityksen huipuksi ajatellaan konetta jota on ulkonäön ja toiminnan kautta lähes mahdoton erottaa ihmisestä. Tämä visio konkretisoi hyvin uhkakuvat, mutta kaventaa aivan liikaa niitä näkymiä jotka voisivat avautua jos ottaisimme avaramman katsannon.

Itse termi ajattelu on syytä pitää mielessä näitä vertailuja tehtäessä: millaista onkaan tekoälyn ajattelu? Emmehän vielä tiedä oikeastaan mitään siitä miten ihmisen ajattelu toimii – tai mitä ajattelu edes on. En olisi kovin varma edes siitä että ihmisen ajattelua voidaan rajoittaa aivoihin – toimisivatko aivot samoin ilman muuta kehoa vaikka ne saataisiinkin pysymään elossa sen ulkopuolella? Koneiden toiminta sen sijaan tunnetaan viimeiseen yksityiskohtaan asti, ja kukaan ei ole vielä uskaltanut käyttää tästä termiä ajattelu – lähinnä spekuloidaan sillä voivatko koneet joskus ajatella. Varmasti voivat, mutta ne eivät ajattele samoin kuin ihmiset. Tekoäly on, ja uskon että tulee vielä hyvin pitkään olemaan omanlaistansa älyä, jonka toiminta ja kyvykkyydet poikkeavat radikaalisti inhimillisestä ajattelusta. Juuri tämä pakkaa unohtumaan uhkakuvista keskustellessa.

Ajattelemme että luovuus ja intuitiivisuus ovat ne oleelliset piirteet jotka erottavat meidät koneista, ja näin onkin, toistaiseksi. On kuitenkin selvää, että koneet tulevat saavuttamaan ja ohittamaan meidät tässäkin suhteessa. Esimerkiksi jo alkaneesta kehityksestä kelpaa vaikka Chef Watson, IBM:n kokeilu jossa supertietokone Watson luo uusia ruokia. Mutta tämäkään ei tarkoita että koneet voisivat korvata meidät joka suhteessa. Ne voivat tuottaa luovia ja innovatiivisia tuloksia, mutta aivan eri tavoin kuin me.

Tekoäly ei tule korvaamaan ihmisälyä, oikeampi lähestymistapa on ajatella tekoälyä ihmisälyä täydentävänä. Kummallakin tulee vielä pitkään olemaan oma tapansa ratkaista ongelmia ja sitä kautta oma luontainen roolinsa. On selvää että koneet tunkeutuvat yhä syvemmälle inhimillisen toiminnan alueelle, mutta lopulta – väistämättömien kasvukipujen jälkeen – tulemme huomaamaan että hyvin kävi. Ihmisellä on paljon kokemusta monien potentiaalisesti tuhovoimaisten teknologioiden soveltamisesta. Virheitäkin on tehty, ja niistä on opittu – samat opit käyvät tässä.

Niin, mitä meille sitten jää? Meille jää se mitä me olemme, ihmisiä. Me tulemme kaipaamaan rinnallemme toisia ihmisiä, joiden kanssa elää ja tehdä töitä. Ja meille jäävät tunteet, jotka varmaan ovat vaikeimmin tekoälyllä replikoitavissa. Niissä kun ratkaisee aitous. Johtopäätös siis on että jos aiomme pärjätä koneille tulevaisuuden työelämässä, meidän on panostettava enemmän toisiimme ja tunteisiin. Tulevaisuuden työelämä alkaa kuulostaa hyvältä.

Viikon tulos: Median tulevaisuus 2020 -raportti

TIVITin Next Media -ohjelmassa luotiin vuosien 2010 ja 2011 aikana vuoteen 2020 ulottuva visio media-alalle. Työ alkoi pyytämällä alan asiantuntijoilta miniskenaarioita siitä, miltä media-ala näyttää vuonna 2020. Nimekkäin miniskenaarion kirjoittaja oli MIT:n Walter Bender. Skenaarioita tuotettiin yhteensä 38.

Miniskenaarioista lähtien tarkasteltiin keskeisten liiketoiminnan ajureiden vaikutusta Next Media -hankkeen medialajeihin, joita ovat uutiset ja informaatio, koulutus ja oppiminen, viihde ja pelit, yhteisömedia ja tulevaisuuden media. Sen jälkeen arvioitiin media-alan tulevaisuutta huonoimmalla ja parhaimmalla tulevaisuuden skenaariolla. Lisäksi laadittiin positiivinen Human Media -nimen saanut skenaario, jossa kuvaillaan missä, miten, milloin ja miksi tällaista ihmislähtöistä kuluttajille ja käyttäjille uudenlaisia merkityksiä tarjoavaa mediaa kulutetaan. Työ jatkui Human Media -skenaarion SWOT-analyysillä, jonka pohjalta muodostettiin vuoteen 2020 ulottuva visio:

By 2020 customer needs and networks are well understood and exploited. Media explores the playful society through assimilating gaming logics into a wide media spectrum.

New earning sources are identified and business logics are developed. The local media hubs are enabled to proceed to a multi-locality way of influencing. Thus media is able to produce massively customized quality content.

The whole media ecosystem meets or exceeds international excellence criteria. This means that excellence is being demanded throughout the whole media supply chain.

Visio 2020 -hankkeen yhtenä konkreettisena tuloksena Next Media -ohjelmaa laajennettiin vuoden 2011 alussa pelien ja pelillisyyden tutkimiseen. Pelimäisyyden todettiin tarjoavan media-alalle eniten innovaatiopotentiaalia, joka on riippuvainen toisaalta teknologian kehityksestä ja toisaalta sen potentiaalista synnyttää kuluttajille ja mediatalojen asiakkaille uusia merkityksiä.

Media Vision 2020 -raportti on kokonaisuudessaan luettavissa täällä (pdf).

 

TIVITin ohjelmissa syntyy vuodessa satoja tuloksia: akateemisia tutkimus- ja konferenssipapereita, opinnäytteitä, softanpätkiä, liiketoimintaideoita, patentteja – ja niin edelleen. Koska yksittäiset tulokset ovat suuressa mittakaavassa useimmiten pieniä ja ne julkaistaan hajallaan eri ohjelmien sisällä, nostamme mielestämme erityisen onnistuneita tuloksia esille blogissamme Viikon tulos -sarjassa. Tutustu muihin tuloksiin: http://www.activityblog.fi/category/viikon-tulos/