MEDIA Archive

TIVIT Interactive: Media consumption and consumer resistance in the new decade

Watch the webinar: Antti Sihvonen from Next Media SRA

Slides in SlideShare.

***

Kuvankaappaus-2012-5-16-kello-20.12.53-150x150

Kuluttajuuden ja median käytön muutos ohjaavat meitä ymmärtämään kuluttajuutta uudella tavalla. Kuluttajaymmärryksen keskiöön nousevatkin kulutukset ääri-ilmiöiden ymmärrys sekä jokapäiväinen kuluttajuus.

Ymmärtämällä kuluttajien arkisia toimia median parissa voimme ymmärtää laajemmalti median roolia jokapäiväisessä elämässämme. Toisaalta lisäämällä ymmärrystä kuluttajuuden ääri-ilmiöistä, kuten kuluttajien vastarinnasta, voimme paremmin ymmärtää myös jokapäiväistä kuluttajuutta.

Kaiken kaikkiaan näiden eri näkökulmien kohtaamispiste tarjoaa meille mahdollisuuden syvempään kuluttajan median käytön ymmärrykseen.

Viikon tulos: Median tulevaisuus 2020 -raportti

TIVITin Next Media -ohjelmassa luotiin vuosien 2010 ja 2011 aikana vuoteen 2020 ulottuva visio media-alalle. Työ alkoi pyytämällä alan asiantuntijoilta miniskenaarioita siitä, miltä media-ala näyttää vuonna 2020. Nimekkäin miniskenaarion kirjoittaja oli MIT:n Walter Bender. Skenaarioita tuotettiin yhteensä 38.

Miniskenaarioista lähtien tarkasteltiin keskeisten liiketoiminnan ajureiden vaikutusta Next Media -hankkeen medialajeihin, joita ovat uutiset ja informaatio, koulutus ja oppiminen, viihde ja pelit, yhteisömedia ja tulevaisuuden media. Sen jälkeen arvioitiin media-alan tulevaisuutta huonoimmalla ja parhaimmalla tulevaisuuden skenaariolla. Lisäksi laadittiin positiivinen Human Media -nimen saanut skenaario, jossa kuvaillaan missä, miten, milloin ja miksi tällaista ihmislähtöistä kuluttajille ja käyttäjille uudenlaisia merkityksiä tarjoavaa mediaa kulutetaan. Työ jatkui Human Media -skenaarion SWOT-analyysillä, jonka pohjalta muodostettiin vuoteen 2020 ulottuva visio:

By 2020 customer needs and networks are well understood and exploited. Media explores the playful society through assimilating gaming logics into a wide media spectrum.

New earning sources are identified and business logics are developed. The local media hubs are enabled to proceed to a multi-locality way of influencing. Thus media is able to produce massively customized quality content.

The whole media ecosystem meets or exceeds international excellence criteria. This means that excellence is being demanded throughout the whole media supply chain.

Visio 2020 -hankkeen yhtenä konkreettisena tuloksena Next Media -ohjelmaa laajennettiin vuoden 2011 alussa pelien ja pelillisyyden tutkimiseen. Pelimäisyyden todettiin tarjoavan media-alalle eniten innovaatiopotentiaalia, joka on riippuvainen toisaalta teknologian kehityksestä ja toisaalta sen potentiaalista synnyttää kuluttajille ja mediatalojen asiakkaille uusia merkityksiä.

Media Vision 2020 -raportti on kokonaisuudessaan luettavissa täällä (pdf).

 

TIVITin ohjelmissa syntyy vuodessa satoja tuloksia: akateemisia tutkimus- ja konferenssipapereita, opinnäytteitä, softanpätkiä, liiketoimintaideoita, patentteja – ja niin edelleen. Koska yksittäiset tulokset ovat suuressa mittakaavassa useimmiten pieniä ja ne julkaistaan hajallaan eri ohjelmien sisällä, nostamme mielestämme erityisen onnistuneita tuloksia esille blogissamme Viikon tulos -sarjassa. Tutustu muihin tuloksiin: http://www.activityblog.fi/category/viikon-tulos/

TIVIT Interactive: Tablets – a new delivery channel, a new media format

Watch the webinar: Lotta Holm from Next Media SRA

Slides in SlideShare.

***

HBL (Hufvudstadsbladet) on Suomen kymmenenneksi suurin sanomalehti, jonka levikkialue myötäilee rannikkoa Kokkolasta Loviisaan mukaan lukien Ahvenanmaan ja Turun saaristo.

TIVITin Next Media -ohjelman alkaessa HBL oli haasteellisessa tilanteessa Ahvenanmaan-jakelunsa kanssa, sillä pelkät painatus- ja jakelukustannukset ylittivät tilaajien maksaman tilausmaksun. Näin ollen Next Mediaan lähdettiin mukaan, aikomuksena testata lukulaitteita mahdollisena sanomalehden jakelukanavana logistisesti haasteellisilla alueilla.

Lukulaiteversio toteutettiin ns. alustariippumattomana designapplikaationa, eli lukulaiteversiota voitiin käyttää millä tahansa taulutietokoneella (ei sähkömustelaitteilla). Ulkoasullistesti versio ei näyttänyt sanomalehdeltä. Vaikka sisältö oli sama, lukulaiteversiolle oli suunniteltu lukulaitteen ominaisuuksia hyödyntävä erilainen ulkoasu.

Versiota testattiin Ahvenanmaalla kahden kuukauden ajan maalis-toukokuussa 2011. Testitulosten perusteella todettiin, että uusi ulkoasu oli liian rohkea ratkaisu ja että on parempi tuottaa logistisesti haastavilla alueilla asuville nykyisille paperilehden lukijoille näköislehti (eli pdf-versio).

Toinen havainto oli, että niille lukijoille, joita paperilehti ei (enää) kiinnosta, on tarjottava täysin erilainen mediatuote. Heitä ei sanomalehtisisältö nykyisellään kiinnosta, vaikka se olisi paketoitu uudempaan ulkoasuun ja tarjottaisiin heille taulutietokoneella. Tästä syystä HBL lähti kehittämään uutta konseptia, projektinimeltään HBL+, joka sisällöllisesti olisi erilainen kuin paperilehti. Syksyn 2011 aikana kehitettiin konseptiversio tuotteesta, joka joulu-tammikuussa testattiin kohderyhmällä yhdessä Aalto Arts:in tutkijoiden kanssa. Palaute oli rohkaisevaa ja seuraava askel olisi nyt kehittää toimiva prototyyppi.

Viikon tulos: Next Media Hyperlocal -uutistuotantomalli

Tämän viikon tulos on syntynyt TIVITin Next Media -ohjelmassa. Tulos on uudenlainen paikallisuutisten toimitusmalli.

Sanoma Paikallislehtien päätoimittaja Janne Kaijärvi kertoo:

“Olemme Sanoma Kaupunkilehdissä tutkineet jo usean vuoden ajan, miten paikallisia uutisia voitaisiin tehdä paremmin, tehokkaammin ja nopeammin. Tutkimustyö on nopeutui merkittävästi kaksi vuotta sitten käynnistyneen Next Median Hyperlocal -tutkimushankkeen myötä.

Mitä sitten olemme oppineet?

Ensinnäkin sen, että suurin vipu muutokselle saadaan ottamalla lukijat mukaan sisältöjen tekemiseen uusilla tavoilla. Koska valmiita malleja ei maailmalta ole löytynyt, olemme joutuneet (lue: saaneet) kehittää konsepteja itse.

Keskeinen oppi on ollut, että uudet toimintatavat vaativat uusia prosesseja sekä ennen kaikkea uudenlaista teknologiaa. On mahdotonta ottaa lukijat suuressa määrin mukaan uutistyöhön, ellemme samaan aikaan mullista myös konehuonetta.

Kaupunkilehdet julkaisee muun muassa Metroa, joka ilmestyy 22 maassa ympäri maailmaa. Maailman suurin sanomalehtiketju totesi jo viime vuonna, että Suomessa kehitetty toimitusmalli halutaan ottaa käyttöön myös muissa maissa. Toistaiseksi Metroa tehdään Suomen malliin jo Montrealissa ja Prahassa. Ensikokemukset ovat olleet hyviä.

Teemme Kaupunkilehdissä myös maan suurinta paikallisuutispalvelua verkossa, Omakaupunki.fi:tä. Palvelussa vierailee kuukaudessa lähes miljoona kävijää. Viime vuonna siellä julkaistiin noin 8000 juttua. Lukijoiden osallistumisen merkityksestä kertoo mainiosti se, että viime vuoden 50 luetuimmasta jutusta 40 oli lähtöisin lukijoiden lähettämistä kuvista.

Merkittävää on myös uuden toimintamallin synnyttämä säästö. Uusi toimitusmalli pudotti toimituksen kustannuksia lähes 30 prosenttia.

Paljon on opittu, mutta paljon on vielä opittavaa. Uuden teknologian hyödyntäminen uutistuotannossa on vasta lähtötelineissä. Avoin data, automatisoitu uutisten tekeminen, automaattinen kuvan laadun parantaminen ja lukijayhteistyön syventäminen antavat mahdollisuuksia entisestään parantaa laatua, tehokkuutta ja nopeutta uutistyössä.

Uskon, että uutistoimitukset ympäri maailman joutuvat lähivuosina merkittävästi muuttamaan toimintatapojaan. Ja tässä Suomi vetää nyt latua umpihankeen. Raskasta, mutta samalla pirun hauskaa.”

Tutustu muihin Viikon tuloksiin.