Kaikki on pilvessä – haittaako se?

Teknologia kehittyy koko ajan ja uusia innovaatioita syntyy kuin sieniä sateella. Osa uusista teknologioista, keksinnöistä ja työkaluista jäävät tähdenlennoiksi, kun taas toiset muuttavat digimaailman pelikenttää täysin. Fyysisten palvelimien määrä on vähenemään päin isommissakin yhtiöissä, saatika pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Pilviteknologia on digitaalisella alalla varsinainen game changer, sillä ne keventävät yritysten juoksevia kuluja eliminoimalla sähkö- ja ylläpitokustannukset, joita palvelimet vaativat. Sen lisäksi ohjelmistojen ja palvelinten päivittämiseen kuluneen ajan voi tänä päivänä ohjata hyödyllisempiinkin toimintoihin. Pilvipalveluista tai -tallennustilasta maksettava kuukausihinta on näihin menoeriin verrattuna mitättömän pieni kulu.

Pilviteknologia on mahdollistanut sen, että kokonaisia yrityksiä voi pyörittää omistamatta ainuttakaan omaa palvelinta. Nettikasinot ovat tästä hyvä esimerkki: kasinon perustaja ostaa palvelintilaa palveluntarjoajalta (tai e-salilta, kuten toisinaan kutsutaan) ja pyörittää omaa sivustoaan ulkopuolisella serverillä. Yhtä vaivatta kuin kasinopelaaja löytää online-vedonlyöntiin kampanjakoodit suosikkisivuiltaan, sujuu myös kaikki kasinon operatiivisten toimintojen pyörittäminen pilvipalvelimella sivuston ylläpitäjiltä. Viime vuosina onkin syntynyt jo tiettyihin nettibisneksen alaosastoihin suuntautuneita pilvipalvelinsaleja: nettikasinoiden lisäksi räätälöityjä serveriratkaisuja tarjotaan muun muassa rahoitus-, sähköposti- ja kotisivupalveluille. Koska kaikki nettisivut eivät ole aiheuttamansa trafiikin ja verkkokuormituksen kanssa samalla viivalla, on yrittäjän syytä valita juuri omaan alaansa sopiva pilvipalvelu.

Kun data siirtyy yrityksen omilta kovalevyiltä pilveen, yrittäjän täytyy olla täysin kartalla siitä, mitä käyttöoikeuksien luovutuksia tai rajoituksia pilvipalvelun käyttöön liittyy. Jos tarkastelee esimerkiksi Google Driven tai Dropboxin käyttöehtoja voi huomata, että lataamalla materiaalia heidän palvelimilleen käyttäjä antaa palveluntarjoajalle teoriassa täydet käyttöoikeudet datalleen. On toki hieman naiivia uskoa, että Dropbox tekisi oikeasti yhtään mitään satunnaisen käyttäjän lomakuvilla (foliohatut päähän!) ja erinäisten käyttöoikeuksien luovuttamisessa onkin taustalla yllätys yllätys, taloudelliset syyt. Skannaamalla tiedostojen sisältöä palveluntarjoajat myyvät mainostajille kullanarvoista käyttäjädataa — onhan käyttäjä kuitenkin palveluun rekisteröityessään antanut itsestään tärkeitä henkilötietoja, vähintäänkin nimen, sähköpostiosoitteen ja usein syntymäajankin. Omalta osaltaan nämä käyttäjätietojen eteenpäin myymiset mahdollistavat monien pilvipalveluiden tarjoaman maksuttoman tallennustilan. Jostainhan tuottoa täytyy saada, vai kuinka?

Datan käyttöoikeuksien luovutusta pilvipalvelut perustelevat usein turvallisuussyillä. Sisältöjä automaattisesti skannaamalla voidaan nopeasti poimia epäilyttäviä tiedostoja tai keskusteluja, jotka uhkaavat kansallista turvallisuutta. Tämä pitää kyllä täysin paikkaansa, mutta haiskahtaa jo kilometrien päähän, että tällä pyritään vain turvaamaan datan käyttöä markkinointitarkoituksissa. Ainakaan omiin silmiini ei ole mistään kantautunut raportteja, kuinka paljon epäilyttävää materiaalia esimerkiksi datankäsittelyn jättiläinen Google on lähettänyt USA:n kansalliselle turvallisuusvirastolle NSA:lle (National Security Agency). Haluaisin ainakin uskoa, että nämä pilvijätit ovat tehneet osansa taatakseen, ettei 9/11-iskujen tapaisia tekoja enää nähdä tulevaisuudessa.

Yksi suuri ja aiheellinen kysymys pilvipalveluiden käyttämisessä on verkkoturvallisuus. Jos data on kirjoitettu fyysiselle kiintolevylle, sen tietoturvataso määräytyy käytännössä kyseisen toimiston tai viraston kulunvalvonnan mukaan. Jos taas data on ”ulkoistettu” serverille, joka on jatkuvasti yhteydessä tietoverkkoon, ei verkkoturvallisuus ole enää yrittäjän omissa käsissä. Hyvänä esimerkkinä pilviteknologian haavoittuvuudesta viime vuosilta on Adoben vuoden 2013 tietovuoto, jonka seurauksena yli 150 miljoonan käyttäjän käyttäjätiedot vuotivat tietomurron myötä nettiin. Photoshop- ja Illustrator-ohjelmistaan tunnettu Adobe on ajanut jo vuosia aktiivisesti pilvipalveluihin siirtymistä eikä tätä nykyä yhtiön ohjelmistoja voikaan enää hankkia fyysisinä kopioina, vaan kaikki ohjelmistolataukset tapahtuvat netin kautta. Samankaltaiseen, kuukausimaksuihin perustuvaan liiketoimintamalliin on siirtynyt myös muun muassa toimisto-ohjelmien de facto -kehittäjä Microsoft, jonka Word- ja Excel-softat ovat iät ja ajat dominoineet markkinoita.

Vastatakseni otsikon kysymykseen kaikessa lyhykäisyydessään: ei, se ei haittaa. Suuret yhtiöt ovat jopa luoneet sisäisiä pilviympäristöjä käyttöönsä, mutta kustannussyistä kaikkien yritysten ei ole syytä tähän lähteä. Pilviteknologiassa kohtaavat, kuten kaikessa kannattavassa liiketoiminnassa, kysyntä ja tarjonta: yrittäjä tarvitsee ohjelmistoja tai tallennustilaa, isoja konesaleja omistava palveluntarjoaja pystyy kyseisiä palveluita tarjoamaan kohtuulliseen hintaan. Tiukan budjetin kanssa taisteleva yrittäjä hyötyy siis suuresti pilvipalveluiden hyödyntämisestä, kunhan muistaa tutustua tarkasti käyttöehtoihin ja tunnistaa oman datankäyttötarpeensa ja sen, kuinka arkaluontoista materiaalia yritys voi pilvipalvelussa säilyttää. Lienee sanomattakin selvää, että pankki- tai yrityssalaisuuksia tai henkilötietoja ei lähtökohtaisesti kannata pilvipalveluissa säilyttää. Ja jos se on joka tapauksessa välttämätöntä, tiedoston salaamistason täytyy olla salasanasuojausta huomattavasti korkeampi.

Leave a Reply