TULOKSIA Archive

Perinteinen internet murroksessa?

Tietoyhteiskunnan aikakauden suurin ”digimullistus” on jo monien mielestä vuosia sitten päättynyt, mutta kehitys ei tunnetusti lakkaa koskaan kehittymästä. Kun suuret ikäluokat vasta alkavat pääsemään sähköpostien lähettämisestä ja internetin mahdollisuuksista kärryille, muuttuu netin käyttötottumukset yhä radikaalimmin vuodesta toiseen. Sisällöt kehittyvät ja muuttuvat yhä räätälöidyimmiksi ja siinä missä esimerkiksi suomalainen Veikkaus pompottelee asiakkaitaan sivustolta toiselle milloin kasinopelien ja milloin vedonlyönnin perässä, VonBets Casino kattaa kaiken! Niin sanottu one stop source -ajattelu nostaa entistä voimakkaammin päätään verkkosivusuunnittelussa ja kuluttajat ovatkin tottuneet, että he saavat hakemansa tiedon haluamaltaan nettisivulta sekunneissa, myös puhelimen näytöiltä. Tästä syystä riisuttu, minimalistinen design on nykyään vallalla oleva trendi graafisen suunnittelun saralla ja koska verkkosivut rakennetaan ruutujen suhteen alusta pitäen responsiivisiksi, jokainen tekstielementti sivuilla on tarkkaan harkittu ja pohdittu: jokainen turha pikseli ruudulla on turha.

Vielä 10, 15 vuotta sitten saatettiin vielä verkkosivuille sisältöä tuottaville opettaa, että lukija tulee koukuttaa pidemmän tekstin pariin yksittäisellä lyhyellä palstalla ja täten lisätä kävijän viettämää kokonaisaikaa sivustolla. Sittemmin alan valloitti klikkiajattelu, jolloin markkinoinnin ja sisällön tehoa ja hintaa määritti sivulle päätyneiden selaajien määrä. Vaikka näitä niin sanottuja ”klikkiotsikoita” näkee yhä paljon uutistoimistojen nettisivuilla, näkyvyysmarkkinoinnissa ja mainonnassa on puolestaan otettu askel lähemmäksi loppukäyttäjää. Nyt halutaan tuottaa selkeitä sisältöjä, joista sivustoa ylläpitävän tahon viesti erottuu selaajalle tehokkaasti ja mieleenpainuvasti. On ymmärretty, että mainontaa ei sovi analysoida pelkkien tilastojen ja lukujen pohjalta, vaan on syytä rakentaa brändiä myös positiivisista käyttäjäkokemuksista kumpuavien mielialojen kautta. Klikkausten määrän maksimoimisen sijasta on tärkeämpää, että sivustolla vierailevalle jää hyvä fiilis saamastaan nopeasta tiedosta. Ravintolat, huoltamot ja myymälät ovat etenkin yrityksiä, jotka hyötyvät eniten tällaisesta ajattelusta. Uskaltaisin nimittäin väittää, että melko moni, minä mukaan lukien, on kokenut äärettömän turhauttavia hetkiä puhelin kädessä illalla sunnuntaina tuntemattoman kaupungin keskustassa, kun nälkäisenä on yrittänyt etsiä lähiseudun ravintoloiden aukioloaikoja pieneltä näytöltä sormet kohmeessa. Väitän lisäksi, että aika moni tuote on jätetty myös vaatealan erikoisliikkeestä ostamatta vain sen vuoksi, että tieto kaupan mallistosta, aukioloajasta tai sijainnista on ollut piilotettu liian vaikeasti löydettäväksi yrityksen kotisivuille.

Mutta eihän näiden asioiden valossa voida puhua vielä murroksesta, vai kuinka? Kaikki tämä liittyy kuitenkin olennaisesti siihen, miten ja millä laitteella sisältöä selataan. Otetaanpa mieikuvitusaikamatka vuoteen 2000: Jos haluat tarkastaa sähköpostisi, menet järkyttävän kokoisen tietokonenäyttösi eteen, painat keskusyksiköstä virran päälle ja odottelet kiltisti, että kone aukeaa horroksestaan. Kun kone on auki, yhdistät internetiin tuskaisen hitaan puhelinmodeemin kautta huutaen samalla puolisolle, että nyt ei sitten voi hetkeen soittaa lankapuhelimella. Avaat nettiselaimen ja menet sähköpostipalvelusi sivulle. Kirjaudut sisään ja luet mailit, ehkä vastaat pariin ja kirjaudut sen jälkeen ulos, katkaiset nettiyhteyden ja suljet koneen.

Pikakelataan eteenpäin tähän päivään, vuoteen 2017: Sähköposti kilahtaa automaattisesti puhelimeesi. Nostat kättäsi ja selaat älykellon näytöltä pikaisesti viestin ja kiireellisissä tapauksissa kaivat puhelimen taskustasi ja vastaat siihen saman tien. Ja kaikki tapahtuu tietenkin salamannopealla, langattomalla 4G-yhteydellä. Vain 17 vuodessa internetin käyttötottumukset ovat muuttuneet hurjasti ja siinä missä ennen internet edusti meille vain nettiselaimen kautta nähtävää virtuaalimaailmaa ja vaivatonta chattailua kaukaisien kavereiden kanssa, on netti nykyään integroitunut niin syvälle elämäämme, että se on pian yhtä tavanomainen ja itsestäänselvä osa arkeamme, kuin sähkö. Käsite IoT (Internet of Things) näkyy tavalliselle kuluttajalle vasta muutamina älylaitteilla ohjattavina kodinkoneina, kuten puhelimen avulla päälle napsautettavana kahvinkeittimenä tai puhuvana sääasemana, joka hakee aina ajantasaiset säätiedot itsenäisesti internetistä. Ja jopa uusimpiin autoihin saa nykyään yhteyden netin kautta ja tiedonsiirrossa netti on jo saavuttanut lähes korvaamattoman aseman.

Vain aika näyttää, mihin internet keksitään valjastaa seuraavaksi. Villejä spekulaatioita voi kukanenkin tahollaan esittää, mutta siitä teknologian tutkijat ovat melko yksimielisiä, että internetin yleistyessä ja kehittyessä verkkoinfrastruktuuriin täytyy lähivuosina tehdä suuria satsauksia, jotta käyttökaistaa riittää kaikille ja kaikelle.

Uhkapelien virtuaalimaailma

Elämme maailmassa, jossa uudet innovaatiot seuraavat toinen toistaan, yhtä kiihtyvällä tahdilla. Joka päivä kehitetään jotain uutta. 1960-luvulla aloitettu internetin kehittely on 2000-luvulle tultaessa avannut ihmisille oven täysin toisenlaiseen maailmaan. Nykyään lähes kaiken voi tehdä internetissä.

Työsähköposteista YouTubeen

Internet kehiteltiin alun perin Yhdysvaltain puolustusministeriön tarpeisiin, mutta siitä kasvoi nopeasti jotain paljon suurempaa. Ensin tulivat sähköpostit – yhteydenpito toisiin oli huomattavasti nopeampaa, kuin etanapostilla. Kuitenkin vasta 1990-luvulla internet tuli koteihin ja kaikkien saataville. 2000-luku toi muassaan sosiaalisen median – Facebook, Twitter, YouTube… internetin suosituimmat kultakaivokset takovat rahaa omistajilleen taukoamatta.

Internet ei enää ollut pelkkä työväline, siitä tuli tapa pitää yhteyttä ystäviin toisella puolella maailmaa, tapa kertoa omista tekemisistä, jakaa oma elämänsä muitten kanssa. Siitä tuli monelle myös unelmat täyttävä työ. Internet on mahdollistanut paljon.

Internet ja viihde

Internetin kehittyessä alkoi viihteen voittokulku myös virtuaalimaailmassa. Nykypäivänä niin musiikin kuuntelu, kuin elokuvienkin katselu internetin välityksellä on täysin mahdollista, eikä sovi unohtaa pelejä – ilmaisia ja maksullisia.

Siinä missä ennen pelattiin laatikon mallisella Nintendolla, joka kyykkäsi ensimmäisen viikon pelaamisen jälkeen, pelaamme nykyään internetiin yhdistetyillä monimutkaisilla xBoxeilla ja PlayStationeilla – tai suoraan tietokoneillamme.

Kivijalkakasinolta internetiin

Uhkapelit ovat olleet ihmisten viihdetarjontaa jo ajanlaskun alusta. Pelaaminen on kehittynyt yksinkertaisista noppapeleistä ja vedonlyönnistä pikkutarkkoihin korttipeleihin. Yhteistä on aina kuitenkin se, että vaikka taitojaan näissä peleissä pystyy harjoittamaan ja kohentamaan, on silti sattumalla suurin vastuu koko tapahtumasta.

Ihmistä on aina houkutellut riskinotto, siksi uhkapelit eivät tähänkään päivään mennessä ole kuolleet. Enää emme heitä noppaa pitkäveteisenä sunnuntaina orjien leyhytellessä palmunlehviä yllämme – voimme pakata tavaramme ja suunnata upeille kivijalkakasinoille. Nämä rakennukset ovat täynnä glamouria ja pelitunnelmaa, jännitystä ja odotusta, onnistumisen iloa ja epäonnistumisen tuskaa.

Internetin aikakausi on kuitenkin mahdollistanut sen, ettei meidän enää edes tarvitse poistua omalta kotisohvaltamme, mikäli tahdomme ripauksen jännitystä maanantai-illan ratoksi. Internet on pullollaan mitä moninaisempia nettikasinoita, siis virtuaalitiloja, joissa voi pelata jokaista kasinopeliä maan ja taivaan väliltä. Rulettia, pokeria, perinteisiä kolikkopelejäkin – kaikki nämä ovat jokaisen internet yhteyden ja sopivan laitteen omistavan saatavilla.

Kivijalkakasinoista poiketen nettikasinot tarjoavatkin lositavia etuja ja tarjouksia, jolloin sinun ei tarvitse riskeerata omia rahojasi, kun tahdot testata uutta peliä. Kolikkopelit bonuskoodi toimii tässä loistavana esimerkkinä.

Kotikoneelta taskuun

Teknologian kehittyessä on myös internet joutunut sopeutumaan – oikeammin internetissä toimijat ovat joutuneet sopeutumaan. Kun taskustasi löytyy nykyaikainen älypuhelin, kulkee internet kätevästi aina mukana, minne ikinä menetkin. Niin myös sen loputon sisällöntarjonta. Älylaitteilla internetin selaaminen ei kuitenkaan aina ole sujuvaa, mikäli katselun alla oleva sivusto on raskas.

Tästä syystä lähes jokainen internetissä toimiva palvelu on nykyään optimoitu myös kevyemmille älylaitteille. Näin tekevät myös internetissä toimivat kasinot. Pääset pelaamaan suosikkipelejäsi vaikka pitkän bussimatkan aikana, kun kirjaudut suosikki kasinosi mobiilisivustolle, tai lataat heidän mobiilisovelluksensa.

Mobiilisovellukset toimivat pääasiassa hieman paremmin kuin mobiilisivustot, sillä ne on suunniteltu ja toteutettu tietylle alustalle, kun taas pelkästään mobiilioptimoitu sivusto on vain kevennetty versio kasinon varsinaisesta sivustosta. Mutta moni suosii kasinoita, jotka eivät vaadi erillistä sovellusta, säästääkseen mobiililaitteensa rajallista muistia.

Ilman internetiä ja teknologian kehitystä vain harvoilla ja valituilla olisi mahdollisuus rentoutua ja pitää hauskaa uhkapelien parissa.

Tekoäly, robotit ja työpaikat – mitä meille jää?

Keskustelu jatkuu ja kiihtyy siitä, miten työpaikoille käy kun tekoäly ja robotit valtaavat yhä uusia alueita, sellaisiakin joiden vielä hiljan ajateltiin olevan suojassa tältä murrokselta. Keskustelu on välttämätöntä, kyse on suurista asioista koko inhimillisen kulttuurin kannalta. Keskusteluissa kuitenkin nousee jatkuvasti esille näkökulma joka mielestäni on harhaanjohtava.

Kaikessa tekoälykeskustelussa verrataan jatkuvasti tekoälyä ihmisälyyn ja robotteja ihmisiin. Aina astuu kuvaan mahdollisimman paljon ihmisen näköiseksi tehty kone jolla on ihmisaivoja muistuttavat sähköaivot. Kehityksen huipuksi ajatellaan konetta jota on ulkonäön ja toiminnan kautta lähes mahdoton erottaa ihmisestä. Tämä visio konkretisoi hyvin uhkakuvat, mutta kaventaa aivan liikaa niitä näkymiä jotka voisivat avautua jos ottaisimme avaramman katsannon.

Itse termi ajattelu on syytä pitää mielessä näitä vertailuja tehtäessä: millaista onkaan tekoälyn ajattelu? Emmehän vielä tiedä oikeastaan mitään siitä miten ihmisen ajattelu toimii – tai mitä ajattelu edes on. En olisi kovin varma edes siitä että ihmisen ajattelua voidaan rajoittaa aivoihin – toimisivatko aivot samoin ilman muuta kehoa vaikka ne saataisiinkin pysymään elossa sen ulkopuolella? Koneiden toiminta sen sijaan tunnetaan viimeiseen yksityiskohtaan asti, ja kukaan ei ole vielä uskaltanut käyttää tästä termiä ajattelu – lähinnä spekuloidaan sillä voivatko koneet joskus ajatella. Varmasti voivat, mutta ne eivät ajattele samoin kuin ihmiset. Tekoäly on, ja uskon että tulee vielä hyvin pitkään olemaan omanlaistansa älyä, jonka toiminta ja kyvykkyydet poikkeavat radikaalisti inhimillisestä ajattelusta. Juuri tämä pakkaa unohtumaan uhkakuvista keskustellessa.

Ajattelemme että luovuus ja intuitiivisuus ovat ne oleelliset piirteet jotka erottavat meidät koneista, ja näin onkin, toistaiseksi. On kuitenkin selvää, että koneet tulevat saavuttamaan ja ohittamaan meidät tässäkin suhteessa. Esimerkiksi jo alkaneesta kehityksestä kelpaa vaikka Chef Watson, IBM:n kokeilu jossa supertietokone Watson luo uusia ruokia. Mutta tämäkään ei tarkoita että koneet voisivat korvata meidät joka suhteessa. Ne voivat tuottaa luovia ja innovatiivisia tuloksia, mutta aivan eri tavoin kuin me.

Tekoäly ei tule korvaamaan ihmisälyä, oikeampi lähestymistapa on ajatella tekoälyä ihmisälyä täydentävänä. Kummallakin tulee vielä pitkään olemaan oma tapansa ratkaista ongelmia ja sitä kautta oma luontainen roolinsa. On selvää että koneet tunkeutuvat yhä syvemmälle inhimillisen toiminnan alueelle, mutta lopulta – väistämättömien kasvukipujen jälkeen – tulemme huomaamaan että hyvin kävi. Ihmisellä on paljon kokemusta monien potentiaalisesti tuhovoimaisten teknologioiden soveltamisesta. Virheitäkin on tehty, ja niistä on opittu – samat opit käyvät tässä.

Niin, mitä meille sitten jää? Meille jää se mitä me olemme, ihmisiä. Me tulemme kaipaamaan rinnallemme toisia ihmisiä, joiden kanssa elää ja tehdä töitä. Ja meille jäävät tunteet, jotka varmaan ovat vaikeimmin tekoälyllä replikoitavissa. Niissä kun ratkaisee aitous. Johtopäätös siis on että jos aiomme pärjätä koneille tulevaisuuden työelämässä, meidän on panostettava enemmän toisiimme ja tunteisiin. Tulevaisuuden työelämä alkaa kuulostaa hyvältä.

LINDA, the Fennoscandic vision of general artificial intelligence

Co-creative Intelligence is the strategic choice of DIGILE as the covering theme of our next phase research activities. It is a new term to describe how the intelligence of humans and machines will in the future be combined to  create something fascinating. But the future is still very unclear and will depend on many aspects. For example, the development of machine (or artificial) intelligence could continue towards many different directions. Now it is important to discuss about possible futures of  machine intelligence. This blog post is a joint effort of people who are involved in DIGILE activities in many ways. They created a novel concept LINDA, something that I can understand only partially and something I cannot totally agree with. Still it could be the right direction to take. I hope to see many novel approaches to pop up in the near future. Then we can start to compare them and slowly find desirable future directions. With this forewords I thank the authors of this weeks blog post (see the list below the post).

Pauli Kuosmanen

***

Currently some of the best Finnish scientists and industry professionals are compiling strategic research and innovation agendas based on co-creative intelligence (CCI). The word “strategic” is crucial here, as funding will be available only for strategic research ventures beyond the short time development horizon. Accordingly, we need a bold vision from which strategies can be derived. Without such vision, potential strategies are likely to address only short term needs or companies’ “here and now” demands. In any event, the vision is the most important input for our writing. The vision we propose is called LINDA, and in short, LINDA is the Fennoscandic – or Nordic – equivalent of IBM’s Watson. Like all visions, LINDA is values and virtues based, in her case purposely Fennoscandic. She is conceptual and abstract enough, so that we still think out of the box, but she is also “personal” enough, in order to provide concrete guidance for machine learning developers, robot researchers or general artificial intelligence scientists. Consequentially, LINDA will enable us to compile strategic agendas because she is a source of inspiration – she will guide us in our research and innovation ideas, through the motto “what would LINDA think about this?”

Conceiving LINDA

We came up with the idea of LINDA at an CCI ideation workshop on 8 April 2015, in a group of broadly diverse researchers and industry professionals. It was clear from the start that LINDA needed to be a long term vision, be more humane than other general Artificial Intelligence (AI) concepts, and have Finnish values embedded. The name LINDA comes from Estonian mythology, where the heroic Linda is the mother of the main hero of an epic. In principle, LINDA can be called “robust and beneficial artificial intelligence”, as in the recent (2015) “Research priorities for robust and beneficial artificial intelligence” paper, signed by hundreds of AI scientists and other public persons, such as Stephen Hawking or Elon Musk.

So what is LINDA like – what are her values?

Her “personality” is strongly different from IBM’s Watson. Whereas Watson is an “individual”, built for competition, LINDA is rather a community, built for caring. She is social and her co-creation mechanisms are embedded, whereas Watson is distant and data oriented. Consequently, LINDA is consensus seeking and provides feedback, whereas Watson confronts with statements. LINDA represents her values, virtues and concerns, Watson presents in a window dressing fashion. And where Watson goes for simple answers (“I learned cooking – now I propose novel meals”), LINDA co-creates by contemplating the “right” questions. In a way, her questions could be good inputs for Watson. And this is one of the key virtues of LINDA – even if she is, by purpose, different than Watson, she is AI that is integrative and strongly networked. LINDA will always try to collaborate first, and only competes if all else fails, while maintaining a positive and joyful mood.

And what about LINDA’s virtues?

It is needless to mention that LINDA has “sisu” – her perseverance and stamina would impress even Tarja Halonen. At the same time her international understanding and her mediator skills exceed those of Nobel-prize winner Martti Ahtisaari. Put into a vehicle, LINDA could drive faster than Kimi Räikkönen, however one of her core values is sustainability, and thus she prefers to drive in dense flocks of same-speed cars. Her cognitive abilities in visuals, haptics and 3D (“printing”) generation make her the preferred co-creation partner for important and/or growing demographic groups, such as entrepreneurs, intelligent services developers, and the elderly. When she talks, her voice is inspired by Lena Olin, her creativity exceeds all Marimekko designs and her level of care delights senior citizens. Still, LINDA is an inspired teacher, drawing from the latest research in gaming, being easily approachable and egalitarian, and at any moment practicing what she “preaches”. Moreover she does not resist saying “en tiedä” if she does not know an answer and thus invites humans to educate her. What is most important however, is that LINDA can be trusted at every moment, that her integrity will always stay intact and that she is one hundred per cent reliable.

Is LINDA one or many?

Based on LINDA’s value and virtues, especially on her reliability and trustworthiness, it is easier to imagine LINDA as a group of intelligent experts than one “lone player”. Her role model is not James Bond, rather the diverse characters of a successful start-up. Being deeply egalitarian, LINDA accepts of course humans, and also other, slightly different (for instance in their cognitive abilities) “LINDAs” and even Watson by her side – for her, all those are rather sources of diverse inspiration than competition.

Will LINDA become real?

It is of crucial importance to understand that LINDA is conceptual, she is a vision. She guides us in writing strategies and inspires us in compiling research and innovation agendas for Finland and beyond. LINDA will mature, this text is just a first “draft” of LINDA. If some researchers and developers are bold enough to start implement a general AI based on LINDA – great! If not, we will still perform research and develop co-creative intelligence based services that will push Finland to the leading edge of AI based offerings. LINDA can promise that.

What next?

We feel that LINDA is inspirational for all CCI SR(I)As. We also feel that LINDA is only one of the “stories about the future” that we need for writing excellent research and innovation agendas. Please contact Tiina Kymäläinen (tiina.kymalainen@vtt.fi) and Raphael Giesecke (Raphael.Giesecke@aalto.fi) in case you have good ideas for visionary stories. Meanwhile, we invite all of you to comment and “mature” our LINDA vision further, after all one of her core values is consensus.

Raphael Giesecke

Pia Erkinheimo

Heini Ikävalko

Antti Sipilä

Further WS participants

Tivitin Digital Services -hankkeissa tuotteistetaan koulutus

Pisa-Suomella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tuotteistaa ja viedä ennakkoluulotonta suomalaista koulutuskäytäntöä ulkomaille. Maailmassa on yli 750 miljoonaa ihmistä, jotka eivät hallitse jokapäiväisessä elämässä tarvittavia lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitoja. Tämä tarkoittaa noin 16 prosenttia koko maailman vähintään 15-vuotiaasta väestöstä. Lisäksi maailmasta puuttuu 10,3 miljoonaa opettajaa.

Tivitin Digital Services -ohjelmassa rakennetaan digitaalisia palveluita neljällä eri teema-alueella; Education, Health&Wellness, Small and Medium Sized Businesses sekä Financial Services. Education -paketissa uudistetaan tapaa, miten koulut ja koulutus järjestyvät nyt ja tulevaisuudessa, ja tuotteistetaan niistä näppäriä kokonaisuuksia.

Education-teemassa on tänä vuonna näkyvissä jo kolme merkittävää tulosta: Nokia Mobile Mathematics, Eliademy ja Tammerkoski.

Nokia Mobile Mathematics

Jo viisi vuotta sitten Nokia toi matkapuhelimitse tapahtuvan matematiikan oppimisen osaksi normaalia kouluopetusta Etelä-Afrikassa. Nokia Mobile Mathematics -palvelu sisältää matematiikan teoriaa, harjoituksia, ohjausta sekä kilpailuja, kokeita ja itsearvioita. Palvelua käyttäneet oppilaat ovat olleet erittäin motivoituneita: he keskustelevat ystäviensä kanssa tehtävistä ja tekevät niitä matkapuhelimillaan jopa koulun jälkeen, illalla, viikonloppuisin ja vapaapäivinä. He myös tekevät itsearvioita parantaaksen jatkuvasti suoritustaan ja kilpaillakseen ystäviensä kanssa.

Opettajille Nokia Mobile Mathematics tarjoaa keinoja seurata oppilaidensa tekemiä tehtäviä ja saamia pisteitä. Tulokset Etelä-Afrikasta ovat olleet niin vakuuttavia, että ohjelmaa on kokeiltu myös muutamassa Suomen lukiossa.

Nyt Nokia Mobile Mathematics on avattu kenelle tahansa käyttäjälle maailmanlaajuisesti internet-selaimen kautta osoitteessa momaths.nokia.com.

Eliademy

MOOC (Massive Open Online Cources) eli verkossa järjestettävät suuret, vuorovaikutteiset kurssit ovat maailmalla nopeasti kasvava koulutustrendi. CBTech Oy on työstänyt omaa, Eliademy-nimistä MOOC -julkaisualustaansa Digital Services -ohjelmassa. Eliademy toimii jo yli 20 kielellä ja on jatkuvan tuotekehityksen ansiosta päivä päivältä käyttäjäystävällisempi. Kuka tahansa voi luoda ja hallinnoida online-kursseja ja jakaa materiaalia opiskelijoille.

Mobiilisovelluksen avulla opiskelijat voivat opiskella missä ja milloin haluavat. Lisäksi he voivat tarkistaa yliopistojen kurssitarjontaa, aikataluja ja ladata vaikkapa videoita. Mobiilisovellus on myös sosiaalinen: oppilaat voivat keskustella opetuksen aiheesta joko suoraan opettajan kanssa tai keskenään.

Eliademy noteerattiin taannoin myös TechCrunch-blogissa.  Lue lisää:  eliademy.com.

Tammerkoski

Tampereen yliopiston ja Neusoft Oy:n yhdessä kehittämän sovelluksen avulla oppiminen viedään normaalin kouluympäristön ulkopuolelle, ja oppilaat voivat jakaa tietoa keskenään hieman samaan tapaan kuin sosiaalisessa mediassa.

Hiljattain lanseeratulla Tammerkoski-sovelluksella yläasteen opiskelijat voivat tutustua Tampereen kuuluisaan koskeen muun muassa maantiedon, ympäristön ja historian näkökulmasta. Sovellus antaa oppilaan sijainnin perusteella tietoa tutkittavasta ympäristöstä. Oppilaat täydentävät jo olemassa olevaa tietoa itse keräämällään materiaalilla, esimerkiksi valokuvilla, puheella ja ympäristön äänillä, ja koostavat keräämästään materiaalista esityksen, joka ladataan taustajärjestelmään.

Kysy lisää: Markku.Turunen@uta.fi tai markus.jakobsson@fi.neusoft.com

Viikon tulos: Genomisten tietoaineistojen tutkimusta pilvilaskennan avulla

Genomisten tietoaineistojen, kuten ihmisen perimän tutkimus vaatii tehokasta tutkimusinfrastruktuuria. Uusi mittalaitetekniikka on haastanut tietoteknisen infrastruktuurin suorituskyvyn ja vaatii uudenlaisten pilvilaskennan työkalujen kehittämistä.

 Aalto-yliopisto ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC ovat kehittäneet osana Cloud Software -hanketta pilvilaskentaan perustuvia ratkaisuja genomisen tietoaineiston hyödyntämiseksi tehokkaasti. Yhteistyössä kehitetyt Hadoop-BAM ja SeqPig -ohjelmistot auttavat tutkijoita analysoimaan valtavia tietoaineistoja nopeuttaen työskentelyä ja mahdollistaen aivan uudenlaisten data-analyysien tekemisen.

Molekyylibiologian ja lääketieteen tutkimuksen kehittyessä jatkuvasti myös tutkimusympäristön on pysyttävä ajan tasalla. Uuden sukupolven sekvenointilaitteet tuottavat niin valtavia määriä mittausdataa, että perinteiset ohjelmistot eivät enää kykene sitä käsittelemään. Niinpä tärkeään asemaan ovatkin nousseet pilvilaskennan menetelmät, jotka mahdollistavat datan hajautuksen suurelle määrälle laskentapalvelimia. Erityisesti map-reduce -laskentamalli ja sen toteuttava avoimen lähdekoodin Hadoop-teknologia ovat keskeisiä nykypäivän massiivisesti hajautetussa laskennassa.

Hankkeessa on kehitetty Hadoop-BAM ja SeqPig -ohjelmistot, jotka mahdollistavat uusien sekvenointilaitteiden tuottaman mittausdatan käsittelyn tehokkaasti Hadoop-ympäristössä. Testeissä ohjelmat skaalautuivat hyvin kymmenille laskentapalvelimille ja jopa 180 prosessoriytimelle. Hadoop-BAM -ohjelmistosta raportoiva artikkeli on julkaistu arvostetussa Bioinformatics-lehdessä (http://sourceforge.net/projects/hadoop-bam/). Hankkeessa on myös kehitetty visualisointityökaluja osaksi CSC:n kehittämää Chipster-ohjelmistoa, jotta laskennan tuloksena syntyviä suuria tulosaineistoja voidaan havainnollistaa ja tarkastella vaivattomasti.

Kehitetyt menetelmät ja ohjelmistot ovat herättäneet jo kansainvälistä kiinnostusta. Hadoop-BAM on otettu käyttöön esimerkiksi yhdysvaltalaisen Institute of Systems Biologyn kehittämässä SAMQA-työkalussa, jossa sitä on käytetty mittavan Cancer Genome Atlas -aineiston käsittelyyn. SeqPig-ohjelmisto on kehitetty yhteistyössä italialaisen CRS4-laskentakeskuksen kanssa.

Cloud Software Finland on Tieto- ja viestintätekniikan tutkimus Oy:n (TIVIT) huippuosaamiskeskittymän ohjelma, joka yhdistää yliopistojen ja yritysten osaamista pilviteknologioiden tutkimuksessa ja kehityksessä.

Viikon tulos: Käyttäjien arvot ohjaamaan pilvipalvelujen kehitystä

Teknologialähtöinen ajattelutapa on aikansa elänyttä. Tänä päivänä kuluttajat odottavat tuotteen tai palvelun vastaavan heidän arvojaan ja antavan myönteisiä käyttökokemuksia. Uusi tekninen ratkaisu, vaikka kuinka erinomainen, ei välttämättä takaa menestystä, jos sitä suunniteltaessa ei ole otettu huomioon käyttäjien arvomaailmaa, tarpeita ja toiveita.

Suunnittelun perustaksi kannattaa ottaa käyttäjien arvot. Ne viestitään tuotekehitykseen siten, että suunnittelijat voivat entistä paremmin ymmärtää, minkälaisia ominaisuuksia käyttäjät arvostavat sekä miksi ja minkälaisissa tilanteissa kuluttajat kehitettävää tuotetta tai palvelua käyttävät.

VTT on kehittänyt Values in Experience (ViEx) -menetelmän, joka auttaa yrityksiä suunnittelemaan tarjoamaansa arvopohjaisesti. TIVITin Cloud Software -ohjelmassa kehitettyä ViEx-menetelmää käyttämällä tuotteet ja palvelut suunnitellaan käyttäjälähtöisesti siten, että ihmisten arvot ja kokemukset otetaan suunnittelun perustaksi jo alkuvaiheesta lähtien.

Aineiston perusteella käyttäjät jaetaan arvopohjaisiin persoonakategorioihin, joita voidaan käyttää hyödyksi tuotekehityksen lisäksi myös markkinointiviestinnän suunnittelussa ja strategisen päätöksenteon tukena. Lisäksi menetelmään kuuluvassa kyselyssä selvitetään kontekstisidonnaisia asioita, joilla saadaan lisätietoa eri persoonakategorioihin kuuluvien käyttäjien käyttäytymisestä ja voidaan tarkemmin pureutua yritystä kiinnostaviin kysymyksiin. Persoonakuvaukset integroidaan laajalti yrityksen aktiviteetteihin, ja niiden avulla eri tahot voivat nopeasti ymmärtää eri käyttäjäryhmien arvostukset ja toiveet palvelukokemuksen suhteen.

Menetelmää on menestyksekkäästi sovellettu pilvipalvelujen kehityksessä F-Securella. Harri Kiljander F-Securelta kertoo: “VTT teki meille 3000 henkilön kuluttajatutkimuksen, jonka tarkoitus oli maailmanlaajuisesti selvittää laajakaistaoperaattorien asiakkaiden arvoja. Values in Experience -menetelmän avulla muodostettiin kuluttajapersoonat, joita voidaan hyödyntää liiketoimintamme kehittämisessä, konseptisuunnittelussa ja markkinoinnissa. Olemme myös äskettäin tehneet VTT:n kanssa pitkäkestoisen käyttäjätutkimuksen pilvipalveluihin liittyen ja käytimme siinäkin näitä kuluttajapersoonia onnistuneesti hyväksemme tosielämän käyttäjätarinoiden liiketoimintamahdollisuuksien arvioinnissa.”

Tieto Oyj :n ViEx-menetelmää on käytetty Goods Spotter -sovelluksen suunnittelun yhteydessä. Ville Puntanen Tiedolta kertoo: ”VTT:n menetelmä arvopohjaisten persoonien muodostamiseen mahdollistaa yrityksellemme uudenlaisen tavan profiloida loppukäyttäjämme. Tuloksia voidaan käyttää kokemussuunnittelun pohjana. Ne myös auttavat meitä suuntaamaan liiketoimintastrategiaamme ja markkinaviestejämme oikeaan suuntaan.”

Lisätietoa: Andrey Sirotkin, andrey.sirotkin@vtt.fi

Viikon tulos: Radamsa

Vielä ennen kesälomia tulos TIVITin Cloud Software -ohjelmasta. Juha Röning Oulun yliopistosta kertoo:

“Väinö Linnan tunnelmia ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi” mukaillen Oulun yliopistossa toimivallaOUSPG:lla (Oulu University Secure Programming Group) oli alussa ohjelmointivirhe, rannaton räme ja kuokkakin vielä silloin hakusessa. Koodirämettä lähdettiin raivaamaan yksi ongelma kerrallaan. Työstä kehittyi prosessi, jonka myötä työkalut kehittyivät ja isompi kuva alkoi hahmottua.

Pilvilaskennan ja entistä ketterämpien menetelmien tullessa käyttöön ohjelmiin tulee uudenlaisia haavoittuvuuksia, mutta testaus ei valitettavasti usein kata edes aikaisempia tunnettuja ongelmia. Edelleenkin tietokoneisiin murtaudutaan tyypillisesti siten, että tietoa lukevalle ohjelmalle, kuten selaimelle, musiikkisoittimelle tai sähköpostin lukuohjelmalle, syötetään ulkopuolelta vihamielistä dataa, joka ohjelmassa olevan haavoittuvuuden avulla siirtää kontrollin itselleen.

Radamsa on Oulun yliopiston kehittämä automaattinen tietoturvan testausväline, rakenteen päättelijä ja testitapausten luoja. Siihen on koottu parhaita ominaisuuksia OUSPG:n aiemmin kehittelemistä automatisoiduista tietoturvan testaustyökaluista. Työkalu analysoi ohjelman ulkopuolelta saaman datan rakennetta ja tekee sen perusteella jatkuvan tulvan mahdollisia hyökkäyksiä, jotka voidaan kohdistaa ohjelmaan jo kehitysprosessin aikaisessa vaiheessa. Näin mahdollisimman suuri osa haavoittuvuuksista voidaan löytää ennen kuin ohjelma on laajassa käytössä.

Radamsaa ovat jo hyödyntäneet hankkeessa mukana olevat partnerit, jotka käyttävät sitä myös omassa testaamisessaan. Kaupallista potentiaalia Radamsalle tulee varmasti löytymään. Yrityspartnereina projektissa ovat olleet esimerkiksi Ericsson, Nokia ja F- Secure.

Työkalun kehityksen ohessa OUSPG testaa laajasti käytettyjen ohjelmien tietoturvaa. Esimerkiksi paljon käytetyistä selaimista on löytynyt näin kymmeniä haavoittuvuuksia, jotka on raportoitu suoraan valmistajille. Esimerkiksi Google, Mozilla Foundation ja WebKit.org ovat nopeasti korjanneet ongelmat, joten sadat miljoonat tietokoneet, puhelimet, tabletit ja muut laitteet ovat nyt vaikeampia murtaa.

Radamsa on ilmainen ja perustuu avoimeen lähdekoodiin.

Esimerkkitapauksia: 1, 2, 3, 4, 5 ja 6.

***

Radamsa is our attempt to make state of the art automatic black-box robustness testing more accessible to vendors and independent software developers. Many even old and mature programs have serious issues in parts exposed to data from potentially malicious sources. Some vendors and projects have sophisticated in-house tools for testing their products, and correspondingly crackers have their own tools tailored for their needs.

Radamsa tool is an attempt to make a general purpose test case generator which others can easily add as a step towards more secure software development. The tool attempts to generate a wide variety of malformed input documents for programs in order to expose errors easily and early on in the development life cycle before they are found and possibly exploited using one of the plethora of similar ad-hoc tools.

From a practical point of view, Radamsa is a command line tool which is given a set of sample input files based on which it generates similar output files with varying definitions and amounts of similarity. The input files are analyzed using different techniques in the tool. The results are used to make interesting test cases, as opposed to just randomly corrupting the documents. The output files can be given to program being tested, and the ones causing interesting failures can be collected aside for further analysis or reporting. No BNF, DSL- or fuzzer hacking required, just a set of sample files.

Usage and installation instructions are available on our public Google code repository.

***

TIVITin ohjelmissa syntyy vuodessa satoja tuloksia: akateemisia tutkimus- ja konferenssipapereita, opinnäytteitä, softanpätkiä, liiketoimintaideoita, patentteja – ja niin edelleen. Koska yksittäiset tulokset ovat suuressa mittakaavassa useimmiten pieniä ja ne julkaistaan hajallaan eri ohjelmien sisällä, nostamme mielestämme erityisen onnistuneita tuloksia esille blogissamme Viikon tulos -sarjassa. Tutustu muihin tuloksiin: http://www.activityblog.fi/category/viikon-tulos/

Viikon tulos: Suomi on maailman toiseksi suurin kontribuoija Internet-standardisoinnissa

Suomi on maailman toiseksi aktiivisin Internetiin liittyvien standardien tuottaja Internetin standardointijärjestö IETF:n mukaan. IETF mittaa kontribuoitujen Internet-standardien (RFC) määrää vuosittain. Merkittävä osa suomalaisista kontribuuteista on tullut TIVITin Future Internet -ohjelmasta.

IETF-taulukko

(Lähde: http://www.arkko.com/tools/rfcstats/countrydistrhist.html)

Internetin perusteknologian kehittämisessä standardointi on avainasemassa yhteensopivuuden takaamiseksi. Niinpä Future Internet -ohjelma on ollut standardoinnissa hyvin aktiivinen. Neljän ohjelmavuoden aikana laadittiin standardointiin noin 50 dokumenttia, joiden lisäksi osallistuttiin aktiivisesti työryhmien työskentelyyn sekä toimittiin standardien editoreina, työryhmien puheenjohtajina ja jäseninä Internet Architecture Boardissa (IAB) ja Internet Engineering Steering Groupissa (IESG).

Standardoinnin avainalueita olivat reitityksen skaalautuvuus, Internetin ja mobiiliverkkojen yhteistoiminta, erityisesti IPv6:n soveltaminen mobiiliverkoissa, sekä Internetin ulottaminen haastaviin ja energiavaroiltaan rajoitettuihin ympäristöihin, kuten langattomiin päätelaitteisiin, sensoriverkkoihin ja epäjatkuvien yhteyksien takana oleviin päätelaitteisiin.

Reitityksen skaalautuvuuden osalta päätulos oli “Recommendations for a Routing Architecture” (RFC 6115), johon kirjattiin neljä FI-ohjelmassa kehitettyä reitityksen kehitysratkaisua. Lisäksi kontribuoitiin merkittävästi IPv6:n käyttöönottomekanismeihin erityisesti 3GPP-mobiiliverkoissa.

Haastavien ympäristöjen osalta standardointia edistettiin mm. parantamalla TCP-protokollan ruuhkanhallinta-algoritmeja määrittelemällä Delay Tolerant Networking – ja IPv6 packets over Bluetooth Low Energy to/from sensors -protokollia.

TIVITin ohjelmissa syntyy vuodessa satoja tuloksia: akateemisia tutkimus- ja konferenssipapereita, opinnäytteitä, softanpätkiä, liiketoimintaideoita, patentteja – ja niin edelleen. Koska yksittäiset tulokset ovat suuressa mittakaavassa useimmiten pieniä ja ne julkaistaan hajallaan eri ohjelmien sisällä, nostamme mielestämme erityisen onnistuneita tuloksia esille blogissamme Viikon tulos -sarjassa. Tutustu muihin tuloksiin: http://www.activityblog.fi/category/viikon-tulos/