BLOGAUS Archive

Affiliate-markkinointi internetissä

Affiliate-markkinointi tai toisin sanoen kumppanuusmarkkinointi on tulokseen pohjautuva markkinoinnin tapa, joka on hyvin yleinen verkossa. Esimerkiksi monet vertailusivustot perustavat tulonsa hyvin pitkälti tähän markkinointitapaan: Vertaa.fi, Bonusway.fi, Rantapallo.fi… Myös hyvin monet bloggaajat ja muut verkkosisältöjen yksittäiset tuottajat saavat tuloja affiliate-markkinoinnista.

Useille suomalaisille erilaiset rahapelisivustot kuten nettikasinot ja ulkomaiset vedonlyöntitoimistot ovat tulleet erittäin näkyviksi juuri kumppanuusmarkkinoinnin ansiosta. Rahapelialalla nämä ”affisivustot” voivat takoa isojakin rahasummia, sillä peliyhtiöt voivat tilittää markkinointisivustoille jopa 50 prosenttia niiden tuomien asiakkaiden tuotoista. Unibet tarjoaa helpon tavan tutustua verkon kasinosivustojen toimintaan vailla isompaa taloudellista riskiä – kenties kyseisen kasinon kumppanuusmarkkinointi voisi jopa sopia sinulle?

Miten affiliate-markkinointi toimii?

Yleisesti ottaen tässä markkinointitavassa voidaan ajatella olevan neljä eri osapuolta, jotka ovat kumppanuusverkosto, mainostaja, julkaisija sekä asiakas. Kumppanuusverkostoja on satamäärin, mutta Suomessa suurimman osan kakusta kahmivat muutamat tekijät, kuten Ruotsista lähtöisin oleva Adtraction.

Kumppanuusverkoston rooli on toimia alustana, jonka kautta mainosten sijoittelu julkaisijoiden sivustoille hoidetaan. Samaten myös myös maksuliikenne kulkee tavallisesti näiden verkostojen kautta. Kumppanuusverkosto toimii toisin sanoen väylänä, jonka kautta julkaisija ja mainostaja kohtaavat. Sinulla voi olla siis vaikkapa älypuhelimia käsittelevä blogi. Liityt kumppanuusverkostoon ja valitset jonkin puhelimia myyvän verkkokaupan mainokset verkoston alustalta sivustollesi. Mainostaja maksaa vain sivuston mainostesi kautta tulleissa ostoista. Tämä onkin mainostajan kannalta yksi affiliate-markkinoinnin parhaista puolista: siinä maksetaan vain toteutuneista kaupoista ja myynneistä.

Asiakas ei välttämättä aina edes tiedä käyttävänsä affiliate-sivustoa, mutta monissa tapauksissa tätä ei edes peitellä. Asiakas eli tässä tapauksessa tavallinen kuluttaja voi jopa hyötyä affiliate-mainontaa sisältävien sivustojen käytöstä: niiden kautta jotkut tuotteet voivat olla edullisempia kuin suoraan mainostettavan tuotteen sivustolta ostamalla.

Suuret verkkokaupat saattavat jopa hoitaa itse oman kumppanuusmarkkinointinsa ilman kolmannen osapuolen välikäsiä. Toisaalta myös täsmämarkkinointia harrastavat sivustot voivat solmia kumppanuussopimuksia esimerkiksi yksittäisten julkaisijoiden kuten tubettajien tai bloggareiden kanssa.

Esimerkki affiliate-sivuston toiminnasta

Suomalaisten hyvin tuntema ja meillä toimintaansa paljon mainostanut Bonusway.fi toimii useassa eri maassa. Sen toiminta on painottunut Pohjoismaihin ja itäiseen Eurooppaan: Suomen lisäksi sivustolla on versiot mm. Ruotsissa, Venäjällä, Romaniassa ja Unkarissa.

Kun asiakas klikkaa ja tekee oston Bonuswayn kautta, saa sivuston kautta markkinoiva myyjä luonnollisesti tiedon tilauksesta ja oston suuruudesta. Tästä ostosta verkkokauppa tilittää komission Bonuswaylle, joka puolestaan jyvittää osuuden saamastaan komissiosta eteenpäin asiakkaalle. Parhaimmillaan asiakas voi saada jopa noin 5 prosentin alennuksen tuotteiden listahinnoista. Tarjousta ei tosin lasketa suoraan tuotteen hinnasta vaan prosentit kerätään erilliselle bonustilille, josta asiakas voi nostaa bonuksia hieman vähittäiskauppojen bonusjärjestelmien tapaan.

Luotettava tapa markkinoida

Kuten todettua, mainostajan kannalta kumppanuusmarkkinointiin ei juuri sisälly riskejä: maksat vain toteutuneista myynneistä. Affiliate-markkinoinnilla on kuitenkin joidenkin toimijoiden silmissä kyseenalainen maine, sillä alalla on varsinkin menneinä vuosina toiminut joitakin varsin huonoja keinoja käyttäneitä julkaisijoita ja mainostajia.

Ikävin esimerkki kumppanuusmarkkinoinnin väärinkäytöstä on spämmäys eli esimerkiksi sähköpostitse välitettävät roskaviestit tai väärän tiedon välittäminen ja affilinkkien levittäminen keskustelufoorumeilla. Pitäydyttäessä tunnettujen ja hyviä kokemuksia keränneiden kumppanuusverkostojen palveluissa pidetään yllä markkinointitavan hyvää mainetta ja käytäntöjä, joten taustatutkimus on tärkeää tätä markkinointitapaa harkitseville mainostajille. Kukaan ei varmasti tahdo esittää tuotettaan huonossa valossa.

Kaikki on pilvessä – haittaako se?

Teknologia kehittyy koko ajan ja uusia innovaatioita syntyy kuin sieniä sateella. Osa uusista teknologioista, keksinnöistä ja työkaluista jäävät tähdenlennoiksi, kun taas toiset muuttavat digimaailman pelikenttää täysin. Fyysisten palvelimien määrä on vähenemään päin isommissakin yhtiöissä, saatika pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Pilviteknologia on digitaalisella alalla varsinainen game changer, sillä ne keventävät yritysten juoksevia kuluja eliminoimalla sähkö- ja ylläpitokustannukset, joita palvelimet vaativat. Sen lisäksi ohjelmistojen ja palvelinten päivittämiseen kuluneen ajan voi tänä päivänä ohjata hyödyllisempiinkin toimintoihin. Pilvipalveluista tai -tallennustilasta maksettava kuukausihinta on näihin menoeriin verrattuna mitättömän pieni kulu.

Pilviteknologia on mahdollistanut sen, että kokonaisia yrityksiä voi pyörittää omistamatta ainuttakaan omaa palvelinta. Nettikasinot ovat tästä hyvä esimerkki: kasinon perustaja ostaa palvelintilaa palveluntarjoajalta (tai e-salilta, kuten toisinaan kutsutaan) ja pyörittää omaa sivustoaan ulkopuolisella serverillä. Yhtä vaivatta kuin kasinopelaaja löytää online-vedonlyöntiin kampanjakoodit suosikkisivuiltaan, sujuu myös kaikki kasinon operatiivisten toimintojen pyörittäminen pilvipalvelimella sivuston ylläpitäjiltä. Viime vuosina onkin syntynyt jo tiettyihin nettibisneksen alaosastoihin suuntautuneita pilvipalvelinsaleja: nettikasinoiden lisäksi räätälöityjä serveriratkaisuja tarjotaan muun muassa rahoitus-, sähköposti- ja kotisivupalveluille. Koska kaikki nettisivut eivät ole aiheuttamansa trafiikin ja verkkokuormituksen kanssa samalla viivalla, on yrittäjän syytä valita juuri omaan alaansa sopiva pilvipalvelu.

Kun data siirtyy yrityksen omilta kovalevyiltä pilveen, yrittäjän täytyy olla täysin kartalla siitä, mitä käyttöoikeuksien luovutuksia tai rajoituksia pilvipalvelun käyttöön liittyy. Jos tarkastelee esimerkiksi Google Driven tai Dropboxin käyttöehtoja voi huomata, että lataamalla materiaalia heidän palvelimilleen käyttäjä antaa palveluntarjoajalle teoriassa täydet käyttöoikeudet datalleen. On toki hieman naiivia uskoa, että Dropbox tekisi oikeasti yhtään mitään satunnaisen käyttäjän lomakuvilla (foliohatut päähän!) ja erinäisten käyttöoikeuksien luovuttamisessa onkin taustalla yllätys yllätys, taloudelliset syyt. Skannaamalla tiedostojen sisältöä palveluntarjoajat myyvät mainostajille kullanarvoista käyttäjädataa — onhan käyttäjä kuitenkin palveluun rekisteröityessään antanut itsestään tärkeitä henkilötietoja, vähintäänkin nimen, sähköpostiosoitteen ja usein syntymäajankin. Omalta osaltaan nämä käyttäjätietojen eteenpäin myymiset mahdollistavat monien pilvipalveluiden tarjoaman maksuttoman tallennustilan. Jostainhan tuottoa täytyy saada, vai kuinka?

Datan käyttöoikeuksien luovutusta pilvipalvelut perustelevat usein turvallisuussyillä. Sisältöjä automaattisesti skannaamalla voidaan nopeasti poimia epäilyttäviä tiedostoja tai keskusteluja, jotka uhkaavat kansallista turvallisuutta. Tämä pitää kyllä täysin paikkaansa, mutta haiskahtaa jo kilometrien päähän, että tällä pyritään vain turvaamaan datan käyttöä markkinointitarkoituksissa. Ainakaan omiin silmiini ei ole mistään kantautunut raportteja, kuinka paljon epäilyttävää materiaalia esimerkiksi datankäsittelyn jättiläinen Google on lähettänyt USA:n kansalliselle turvallisuusvirastolle NSA:lle (National Security Agency). Haluaisin ainakin uskoa, että nämä pilvijätit ovat tehneet osansa taatakseen, ettei 9/11-iskujen tapaisia tekoja enää nähdä tulevaisuudessa.

Yksi suuri ja aiheellinen kysymys pilvipalveluiden käyttämisessä on verkkoturvallisuus. Jos data on kirjoitettu fyysiselle kiintolevylle, sen tietoturvataso määräytyy käytännössä kyseisen toimiston tai viraston kulunvalvonnan mukaan. Jos taas data on ”ulkoistettu” serverille, joka on jatkuvasti yhteydessä tietoverkkoon, ei verkkoturvallisuus ole enää yrittäjän omissa käsissä. Hyvänä esimerkkinä pilviteknologian haavoittuvuudesta viime vuosilta on Adoben vuoden 2013 tietovuoto, jonka seurauksena yli 150 miljoonan käyttäjän käyttäjätiedot vuotivat tietomurron myötä nettiin. Photoshop- ja Illustrator-ohjelmistaan tunnettu Adobe on ajanut jo vuosia aktiivisesti pilvipalveluihin siirtymistä eikä tätä nykyä yhtiön ohjelmistoja voikaan enää hankkia fyysisinä kopioina, vaan kaikki ohjelmistolataukset tapahtuvat netin kautta. Samankaltaiseen, kuukausimaksuihin perustuvaan liiketoimintamalliin on siirtynyt myös muun muassa toimisto-ohjelmien de facto -kehittäjä Microsoft, jonka Word- ja Excel-softat ovat iät ja ajat dominoineet markkinoita.

Vastatakseni otsikon kysymykseen kaikessa lyhykäisyydessään: ei, se ei haittaa. Suuret yhtiöt ovat jopa luoneet sisäisiä pilviympäristöjä käyttöönsä, mutta kustannussyistä kaikkien yritysten ei ole syytä tähän lähteä. Pilviteknologiassa kohtaavat, kuten kaikessa kannattavassa liiketoiminnassa, kysyntä ja tarjonta: yrittäjä tarvitsee ohjelmistoja tai tallennustilaa, isoja konesaleja omistava palveluntarjoaja pystyy kyseisiä palveluita tarjoamaan kohtuulliseen hintaan. Tiukan budjetin kanssa taisteleva yrittäjä hyötyy siis suuresti pilvipalveluiden hyödyntämisestä, kunhan muistaa tutustua tarkasti käyttöehtoihin ja tunnistaa oman datankäyttötarpeensa ja sen, kuinka arkaluontoista materiaalia yritys voi pilvipalvelussa säilyttää. Lienee sanomattakin selvää, että pankki- tai yrityssalaisuuksia tai henkilötietoja ei lähtökohtaisesti kannata pilvipalveluissa säilyttää. Ja jos se on joka tapauksessa välttämätöntä, tiedoston salaamistason täytyy olla salasanasuojausta huomattavasti korkeampi.